Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002–2007 · 2014. 6. 22. · Sudenkorentojen...
13
13 Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002–2007 Sami Karjalainen Karjalainen, S. 2007: Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002– 2007 [New provincial records of Finnish dragonflies (Odonata) in 2002–2007]. – Sahlbergia 13: 13–25. Helsinki, Finland, ISSN 1237-3273. This paper presents 48 new provincial records of Finnish dragonflies made in 2002– 2007. In this period two species new to the Finnish fauna have been found, viz. Aeshna mixta Latreille, 1805 and Sympecma paedisca (Brauer, 1877). By 2007, both of them are already distributed in a large area adjacent to the southern coast. Also Coenagri- on puella (Linnaeus, 1758), Sympetrum sanguineum (Müller, 1764) and Leucorrhinia pectoralis (Charpentier, 1825) have become more common and are currently distri- buted in a wider area than before. The large number of new provincial records result from greatly increased interest in dragonflies in Finland and widened distribution pat- tern of some species. An updated version of a distribution table of Finnish dragonflies by biogeographical provinces is presented. Sami Karjalainen, Neidonpuistontie 6 D 8, FI–02400 Kirkkonummi, Finland. Email: [email protected] Johdanto Valtonen (1980) julkaisi Suomen sudenkoren- tojen maakuntalevinneisyystaulukon yhdessä 10x10 km 2 levinneisyyskarttojen kanssa. Päivi- tetty versio ilmestyi kuusi vuotta myöhemmin (Hämäläinen & Valtonen 1986). Seuraava yksi- toista vuotta myöhemmin julkaistu luettelo (Hä- mäläinen & Valtonen 1997) sisälsi kuusi uutta maakuntahavaintoa. Karjalainen (2002a) julkai- si maakuntahavainnot Suomen sudenkorennot -kirjassaan täydentäen Hämäläisen ja Valtosen vuoden 1997 taulukkoa jälleen kuudella uudella maakuntahavainnolla. Ne luetellaan tarkemmin julkaisussa Karjalainen ym. (2003). Tässä jul- kaisussa esitellään Karjalaisen kirjan ilmesty- misen jälkeen tehdyt uudet maakuntahavainnot vuosilta 2002–2007 (taulukko 1). Havaintojen keruu Yhteydenpidossa sudenkorentoharrastajiin on hyödynnetty kirjoittajan korento.net-sivustoa, jossa tärkeimmät havainnot on julkaistu jo ky- seisen kesän aikana, usein jo havaintopäivänä. Kun havaintotiedot on julkaistu nopeasti, har- rastajat ovat osanneet lähteä tekemään etsiä kyseisiä lajeja ja monissa tapauksissa ensim- mäisten havaintojen jatkoksi on saatu useita muitakin havaintoja. Vuodesta 2007 lähtien havaintoja on julkaistu myös Suomen suden- korentoseura ry:n kotisivuilla sudenkorento. fi. Havaintotietoja on saatu 2006 alkaen myös sudenkorentoaktiivien sähköpostilistalta sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon havainto- päiväkirjasta Hatikasta, hatikka.fi. Koska suurin osa sudenkorentoharrastajista ei kerää yksilöitä, uuden maakuntahavainnon todisteena on useimmissa tapauksissa ollut va- lokuva. Lajinmääritykset ovat kokeneiden su- denkorentotuntijoiden tarkistamia. Muutama tässä luetelluista havainnoista on hyväksytty pelkän sanallisen kuvauksen perusteella – näis- sä tapauksissa laji on ollut helposti tunnistetta- va ja havainnoitsijalle ennestään tuttu. Rainer Rajakallion havainnot LK-alueelta perustuvat hänen omaan ilmoitukseensa. Epävarmoja ha- vaintoja ei ole otettu mukaan. © Sahlbergia Vol. 13: 13–25, 2007
Transcript of Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002–2007 · 2014. 6. 22. · Sudenkorentojen...
-
13
Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002–2007
Sami Karjalainen
Karjalainen, S. 2007: Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002–2007 [New provincial records of Finnish dragonflies (Odonata) in 2002–2007].– Sahlbergia 13: 13–25. Helsinki, Finland, ISSN 1237-3273.
This paper presents 48 new provincial records of Finnish dragonflies made in 2002–2007. In this period two species new to the Finnish fauna have been found, viz. Aeshna mixta Latreille, 1805 and Sympecma paedisca (Brauer, 1877). By 2007, both of them are already distributed in a large area adjacent to the southern coast. Also Coenagri-on puella (Linnaeus, 1758), Sympetrum sanguineum (Müller, 1764) and Leucorrhinia pectoralis (Charpentier, 1825) have become more common and are currently distri-buted in a wider area than before. The large number of new provincial records result from greatly increased interest in dragonflies in Finland and widened distribution pat-tern of some species. An updated version of a distribution table of Finnish dragonflies by biogeographical provinces is presented.
Sami Karjalainen, Neidonpuistontie 6 D 8, FI–02400 Kirkkonummi, Finland. Email: [email protected]
Johdanto
Valtonen (1980) julkaisi Suomen sudenkoren-tojen maakuntalevinneisyystaulukon yhdessä 10x10 km2 levinneisyyskarttojen kanssa. Päivi-tetty versio ilmestyi kuusi vuotta myöhemmin (Hämäläinen & Valtonen 1986). Seuraava yksi-toista vuotta myöhemmin julkaistu luettelo (Hä-mäläinen & Valtonen 1997) sisälsi kuusi uutta maakuntahavaintoa. Karjalainen (2002a) julkai-si maakuntahavainnot Suomen sudenkorennot -kirjassaan täydentäen Hämäläisen ja Valtosen vuoden 1997 taulukkoa jälleen kuudella uudella maakuntahavainnolla. Ne luetellaan tarkemmin julkaisussa Karjalainen ym. (2003). Tässä jul-kaisussa esitellään Karjalaisen kirjan ilmesty-misen jälkeen tehdyt uudet maakuntahavainnot vuosilta 2002–2007 (taulukko 1).
Havaintojen keruu
Yhteydenpidossa sudenkorentoharrastajiin on hyödynnetty kirjoittajan korento.net-sivustoa, jossa tärkeimmät havainnot on julkaistu jo ky-
seisen kesän aikana, usein jo havaintopäivänä. Kun havaintotiedot on julkaistu nopeasti, har-rastajat ovat osanneet lähteä tekemään etsiä kyseisiä lajeja ja monissa tapauksissa ensim-mäisten havaintojen jatkoksi on saatu useita muitakin havaintoja. Vuodesta 2007 lähtien havaintoja on julkaistu myös Suomen suden-korentoseura ry:n kotisivuilla sudenkorento.fi. Havaintotietoja on saatu 2006 alkaen myös sudenkorentoaktiivien sähköpostilistalta sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon havainto-päiväkirjasta Hatikasta, hatikka.fi.
Koska suurin osa sudenkorentoharrastajista ei kerää yksilöitä, uuden maakuntahavainnon todisteena on useimmissa tapauksissa ollut va-lokuva. Lajinmääritykset ovat kokeneiden su-denkorentotuntijoiden tarkistamia. Muutama tässä luetelluista havainnoista on hyväksytty pelkän sanallisen kuvauksen perusteella – näis-sä tapauksissa laji on ollut helposti tunnistetta-va ja havainnoitsijalle ennestään tuttu. Rainer Rajakallion havainnot LK-alueelta perustuvat hänen omaan ilmoitukseensa. Epävarmoja ha-vaintoja ei ole otettu mukaan.
© Sahlbergia Vol. 13: 13–25, 2007
-
14Ta
uluk
ko 1
: Sud
enko
rent
ojen
uud
et m
aaku
ntah
avai
nnot
vuo
silta
200
2–20
07. K
usta
kin
ilmoi
teta
an e
nsim
mäi
nen
tiedo
ssa
olev
a ha
vain
to. T
ämän
lisä
ksi m
aini
-ta
an ly
hyes
ti m
uist
a m
ahdo
llisi
sta
hava
inno
ista
sam
asta
luon
nonm
aant
iete
ellis
estä
maa
kunn
asta
. [N
ew p
rovi
ncia
l rec
ords
of F
inni
sh d
rago
nflie
s]
Laji
Luon
nonm
aant
ie-
teel
linen
maa
kunt
aPa
ikka
Yksi
löt
Päiv
ämää
räH
avai
tsija
(t)K
omm
entti
Siro
keiju
kore
nto
(Les
tes
spon
sa)
Kuu
sam
o (K
s)K
uusa
mo,
Liik
asen
-va
ara,
736
:61
1 ko
iras
(val
ok.)
29.7
.200
6E
rkki
Kilp
ivaa
raS
ama
hava
itsija
on
tava
nnut
lajin
Kuu
sam
ossa
m
yös
25.7
.200
7 ja
4.8
.200
7 (p
arha
imm
illaa
n no
in
20 y
ksilö
ä).
Idän
kirs
ikor
ento
(S
ympe
cma
pa-
edis
ca)
Vars
inai
s-S
uom
i (V
)D
rags
fjärd
, Örö
, 66
4:23
1 ko
iras
(ker
ätty
)4.
–16.
5.20
04Ja
akko
Kul
lber
gU
usi l
aji S
uom
elle
, val
orys
ästä
.
Idän
kirs
ikor
ento
(S
ympe
cma
paed
isca
)
Uus
imaa
(U)
Por
voo,
Pel
llink
i, 66
7:43
1 ko
iras
(val
ok.)
31.8
.200
2Jo
han
And
erss
onTä
mä
on la
jin a
ikai
sin
tunn
ettu
hav
aint
o S
uom
esta
, m
utta
mää
ritet
tiin
valo
kuva
sta
vast
a Ö
rön
vuod
en
2004
hav
ainn
on jä
lkee
n. L
aji o
n ta
vattu
Pel
lingi
ssä
vuos
ittai
n 20
04–2
007
ja s
eura
avis
sa k
unni
ssa
2006
ja/ta
i 200
7: H
anko
, Tam
mis
aari,
Kirk
konu
mm
i, H
elsi
nki j
a P
yhtä
ä.
Idän
kirs
ikor
ento
(S
ympe
cma
paed
isca
)
Ete
lä-K
arja
la (E
K)
Viro
laht
i, K
lam
ila,
670:
521
naar
as
(val
ok.)
5.5.
2004
Rei
jo N
enon
enTä
män
jälk
een
lajia
on
tava
ttu s
eura
avas
ti: K
otka
20
06–2
007,
Ham
ina
2005
–200
7, M
iehi
kkäl
ä 20
07.
Idän
kirs
ikor
ento
(S
ympe
cma
paed
isca
)
Ete
lä-S
avo
(ES
)La
ppee
nran
ta, K
aisl
a-ne
n, 6
76:5
61
naar
as
(val
ok.)
27.5
.200
7Je
re ja
Jou
ko
Ran
tane
nS
yksy
llä 2
007
laji
esiin
tyi r
unsa
sluk
uise
na L
ap-
peen
rann
an H
anhi
järv
ellä
, jol
loin
Jer
e ja
Jou
ko
Ran
tane
n lö
ysiv
ät p
iene
ltä la
mm
elta
mon
ia v
asta
-ku
oriu
tune
ita y
ksilö
itä to
ukka
nahk
oine
en, m
ikä
on
ensi
mm
äine
n va
rma
todi
ste
lajin
lisä
änty
mis
estä
S
uom
essa
. Jou
ko R
anta
nen
löys
i laj
in s
aman
a sy
ksyn
ä m
yös
Jout
seno
sta.
Kuu
tytö
nkor
ento
(C
oena
grio
n lu
nula
tum
)
Ete
lä-K
arja
la (E
K)
Kot
ka, M
usta
järv
en-
suo,
671
:48
2 ko
irast
a (v
alok
.)7.
6.20
05P
etri
Met
sälä
Sam
a ha
vaits
ija lö
ysi m
yös
10.6
.200
5 us
eita
lajin
yk
silö
itä s
amal
ta p
aika
lta (v
alok
uvat
tu).
Ete
länt
ytön
kore
nto
(Coe
nagr
ion
puel
la)
Vars
inai
s-S
uom
i (V
)P
ohja
, Fis
kars
, Brä
nn-
bro,
667
5:30
71
koira
s (v
alok
.)31
.7.2
002
Per
tti V
irta
-
Ete
länt
ytön
kore
nto
(Coe
nagr
ion
puel
la)
Uus
imaa
(U)
Esp
oo, S
uom
enoj
a, jä
-te
vesi
alla
s, 6
673:
373
Use
ita k
oira
i-ta
(1 k
erät
ty)
11.6
.200
2S
ami K
arja
lain
enS
ama
hava
itsija
löys
i laj
in y
ksilö
itä s
amal
la p
aika
lla
myö
s 12
.6. j
a 15
.6.2
002.
Täm
än jä
lkee
n la
jista
on
teht
y lu
kuis
ia h
avai
ntoj
a, m
l. H
anko
200
2, S
iunt
io
2006
, Ink
oo 2
007,
Esp
oo 2
003,
2005
–200
7, H
elsi
n-ki
200
5–20
07, S
ipoo
200
2 ja
Por
voo
2005
,200
7.
Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
-
15Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
Laji
Luon
nonm
aant
ie-
teel
linen
maa
kunt
aPa
ikka
Yksi
löt
Päiv
ämää
räH
avai
tsija
(t)K
omm
entti
Ete
länt
ytön
kore
nto
(Coe
nagr
ion
puel
la)
Ete
lä-H
äme
(EH
)La
hti,
Kuj
ala,
sor
a-ku
oppa
, 676
2:43
1N
oin
25
koira
sta
ja 2
na
aras
ta (o
sa
valo
k.)
6.6.
2007
Juss
i Mäk
inen
Sam
a ha
vaits
ija ta
pasi
lisä
ksi l
ähis
töllä
11.
6.20
07
yhde
n la
jin k
oira
an (v
alok
uvat
tu).
Isot
ytön
kore
nto
(Ery
thro
mm
a na
jas)
Kuu
sam
o (K
s)K
uusa
mo,
Oul
anka
-jo
ki, J
äkäl
ämut
ka,
7358
:618
Yli
10 y
ksilö
ä (v
alok
.)3.
7.20
07E
rkki
Kilp
ivaa
raS
ama
hava
itsija
tapa
si y
hden
yks
ilön
Oul
anka
joel
la
viel
ä pa
ri vi
ikko
a m
yöhe
mm
in.
Hoi
kkat
ytön
kore
nto
(Isch
nura
ele
gans
)P
ohjo
is-K
arja
la (P
K)
Kite
e, M
ulju
la, O
rives
i, H
ieta
laht
i, 68
97:6
551
naar
as
(val
ok.)
10.7
.200
4Ju
kka
Mat
ero
-
Ker
ityön
kore
nto
(Isch
nura
pum
ilio)
Ete
lä-H
äme
(EH
)La
hti,
Kuj
ala,
sor
a-ku
oppa
, 676
2:43
11
koira
s (k
erät
ty)
17.6
.200
2Ju
ssi M
äkin
enS
eura
avan
a pä
ivän
ä sa
ma
hava
itsija
löys
i noi
n ki
lom
etrin
pää
stä
tienv
arre
n oj
asta
(676
2:43
1) k
aksi
la
jin k
oira
sta
ja y
hden
naa
raan
. Ei l
öyde
tty e
nää
vuod
en 2
002
jälk
een.
Ker
itytö
nkor
ento
(Is
chnu
ra p
umili
o)E
telä
-Sav
o (E
S)
Lapp
eenr
anta
, Han
hi-
järv
i, pi
halle
kai
vettu
ve
neuo
ma,
676
:56
1 ko
iras
(val
ok.)
8.7.
2007
Jere
ja J
ouko
R
anta
nen
Sam
at h
avai
tsija
t löy
sivä
t laj
ia m
yös
seur
aava
sti:
13.7
.200
7 Jo
utse
no, K
onnu
nsuo
, 1 k
oira
s; 2
5.7.
–27
.8.2
007
Lapp
eenr
anta
, Ask
ola,
kym
men
iä; 2
5.–2
9.7
.200
7 La
ppee
nran
ta, H
anhi
kem
ppi,
4 ko
irast
a ja
1
naar
as.
Kar
vauk
onko
rent
o (B
rach
ytro
n pr
a-te
nse)
Laat
okan
Kar
jala
(L
K)
Rau
tjärv
i, K
oant
aus,
68
2:62
Muu
tam
ia
yksi
löitä
7.20
03R
aine
r Raj
akal
lio-
Isou
konk
oren
to
(Aes
hna
cren
ata)
Ete
lä-P
ohja
nmaa
(E
P)
Mus
tasa
ari,
Iskm
o Ö
n,
7024
6:22
811
naar
as
(val
ok.)
2.7.
2006
Joun
i Tuo
him
aa-
Isou
konk
oren
to
(Aes
hna
cren
ata)
Poh
jois
-Häm
e (P
H)
Virr
at, H
ousu
järv
i, 69
03:3
361
koira
s (v
alok
.)19
.7.2
003
Ludw
ig Q
uand
t-
Kirj
ouko
nkor
ento
(A
eshn
a cy
anea
)P
ohjo
is-S
avo
(PS
)S
avon
rant
a, K
akon
sa-
lo, S
umps
a, 6
908:
604
1 na
aras
7.9.
2003
Tim
o Lu
osta
rinen
Sam
a ha
vaits
ija o
n ta
vann
ut la
jin u
udes
taan
sam
al-
la a
luee
lla m
yös
25.8
.200
4, 4
.7.2
007
ja 2
5.8.
2007
.
Ete
länu
konk
oren
to
(Aes
hna
mix
ta)
Ahv
enan
maa
(A)
Lem
land
, Låg
skär
, 66
5:10
Use
ita
yksi
löitä
(m
uuta
ma
kerä
tty)
20.–
25.8
.200
3P
etro
Pyn
nöne
n ja
Vi
enna
Set
älä
Laji
on ta
vattu
Lem
land
issa
vuo
sitta
in 2
003–
2007
. H
avai
ntoj
a on
saa
tu m
uual
taki
n A
hven
anm
aalta
: H
amm
arla
nd 2
006–
2007
, Jom
ala
2007
, Sal
tvik
20
07.
-
16
Laji
Luon
nonm
aant
ie-
teel
linen
maa
kunt
aPa
ikka
Yksi
löt
Päiv
ämää
räH
avai
tsija
(t)K
omm
entti
Ete
länu
konk
oren
to
(Aes
hna
mix
ta)
Vars
inai
s-S
uom
i (V
)P
ohja
, Poh
janp
itäjä
n-la
hti,
666:
301
naar
as
(ker
ätty
)25
.8.2
002
Kim
mo
Virta
Ens
ihav
ainn
on jä
lkee
n m
aaku
nnas
sa o
n te
hty
luku
isia
lajin
hav
aint
oja.
Laj
i on
tava
ttu s
eura
avis
sa
kunn
issa
: Kor
ppoo
, Sau
vo, S
alo,
Mie
toin
en, S
ärki
-sa
lo, P
ohja
ja K
arja
a. E
nsim
mäi
nen
varm
a to
dist
e la
jin li
sään
tym
ises
tä S
uom
essa
(kak
si k
uoriu
tuva
a yk
silö
ä ja
touk
anna
hka)
saa
tiin
Sär
kisa
lon
Lau-
kanl
ahde
lla 1
1.8.
2007
(Pet
ro P
ynnö
nen
ja J
anne
K
oski
nen)
.
Ete
länu
konk
oren
to
(Aes
hna
mix
ta)
Uus
imaa
(U)
Por
voo,
Pel
linki
, 66
7:43
1 ko
iras
(val
ok.)
7.8.
2002
Joha
n A
nder
sson
Uus
i laj
i Suo
mel
le (K
arja
lain
en 2
002b
; Kar
jala
inen
ym
. 200
3; H
ämäl
äine
n ym
. 200
3). S
ama
hava
itsija
on
tava
nnut
lajin
Pel
lingi
ssä
vuos
ittai
n 20
02–2
007.
S
amal
ta a
janj
akso
lta o
n ha
vain
toja
myö
s se
uraa
-vi
sta
kunn
ista
: Han
ko, T
amm
isaa
ri, In
koo,
Siu
ntio
, K
irkko
num
mi,
Esp
oo, H
elsi
nki,
Vant
aa, S
ipoo
, Per
-na
ja ja
Pyh
tää.
Häm
äläi
nen
ym. (
2003
) lue
ttele
vat
vuos
ien
2002
–200
3 ha
vain
not.
Ete
länu
konk
oren
to
(Aes
hna
mix
ta)
Ete
lä-K
arja
la (E
K)
Ham
ina,
Kirk
kojä
rvi,
671:
51V
ähin
tään
5
koira
sta
(1
valo
k.)
2.9.
2006
Pet
ri M
etsä
läLa
ji ta
vatti
in s
yksy
n 20
06 a
ikan
a us
eass
a pa
ikas
sa
Ham
inas
sa ja
Kot
kass
a. V
uonn
a 20
07 la
jin lö
ytö-
paik
koja
oliv
at H
amin
a, K
otka
ja Y
läm
aa.
Ete
länu
konk
oren
to
(Aes
hna
mix
ta)
Ete
lä-H
äme
(EH
)K
uusa
nkos
ki, V
oikk
aa,
Hirv
elä,
676
:47
1 na
aras
11.9
.200
7P
etri
Par
kko
Lajia
ei v
alok
uvat
tu ta
i ker
ätty
, mut
ta s
e on
näh
ty
kiik
arei
lla ja
tunn
iste
ttu p
itkis
tä p
eräl
isäk
keis
tä ja
ta
karu
umiin
tyve
n va
alea
sta
kuvi
osta
.
Ete
länu
konk
oren
to
(Aes
hna
mix
ta)
Ete
lä-S
avo
(ES
)La
ppee
nran
ta, H
anhi
-jä
rvi,
676:
561
koira
s (v
alok
.)6.
10.2
006
Jere
ja J
ouko
R
anta
nen
Sam
at h
avai
tsija
t löy
sivä
t use
ita y
ksilö
itä
4.–1
0.9.
2007
Lap
peen
rann
an H
anhi
järv
eltä
ja
Kai
slas
enjä
rvel
tä.
Ran
nikk
ouko
nko-
rent
o (A
eshn
a os
ilien
sis)
Kes
ki-P
ohja
nmaa
(K
P)
Uus
ikaa
rlepy
y, K
allv
i-ke
n, 7
03:2
61
naar
as
(val
ok.)
23.8
.200
7Jo
uni T
uohi
maa
ja
Joun
i Kan
nonl
ahti
-
Vihe
ruko
nkor
ento
(A
eshn
a vi
ridis
)S
atak
unta
(St)
Mer
ikar
via
Touk
ka (p
yy-
dyst
etty
ja
vapa
utet
tu)
2002
Jyvä
skyl
än y
liopi
s-to
n ka
rtoitu
kset
-
Aito
joki
kore
nto
(Gom
phus
vul
gatis
-si
mus
)
Laat
okan
Kar
jala
(L
K)
Par
ikka
la, J
oens
uunj
o-ki
, 683
:64
1 ko
iras
7.20
03R
aine
r Raj
akal
lio-
Pih
tijok
ikor
ento
(O
nych
ogom
phus
fo
rcip
atus
)
Laat
okan
Kar
jala
(L
K)
Rau
tjärv
i, S
ilam
usjo
ki,
681:
62M
uuta
mia
ko
iraita
7.20
03R
aine
r Raj
akal
lio-
Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
-
17Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
Laji
Luon
nonm
aant
ie-
teel
linen
maa
kunt
aPa
ikka
Yksi
löt
Päiv
ämää
räH
avai
tsija
(t)K
omm
entti
Pih
tijok
ikor
ento
(O
nych
ogom
phus
fo
rcip
atus
)
Poh
jois
-Poh
janm
aa
(PP
)K
iimin
ki, K
oite
linko
ski,
7222
:444
1 ko
iras
18.7
.200
5S
ami V
irta
ja P
äivi
H
onka
kosk
iK
oira
an p
eräp
ään
piht
ejä
tark
aste
ltu n
oin
met
rin
pääs
tä, y
ksilö
ä ei
ker
ätty
tai v
alok
uvat
tu.
Liito
kore
nto
(Epi
the-
ca b
imac
ulat
a)La
atok
an K
arja
la
(LK
)R
autjä
rvi,
Pitk
äjär
vi,
682:
621
kuor
iutu
va
naar
as7.
2003
Rai
ner R
ajak
allio
-
Liito
kore
nto
(Epi
the-
ca b
imac
ulat
a)P
ohjo
is-S
avo
(PS
)Iis
alm
i, K
ihlo
virta
, 70
52:5
011
touk
kana
h-ka
(ker
ätty
)4.
7.20
04M
atia
s ja
Kim
mo
Virta
-
Täpl
äkiil
toko
rent
o (S
omat
ochl
ora
flavo
mac
ulat
a)
Kes
ki-P
ohja
nmaa
(K
P)
Vete
li, L
aukk
ulam
pi,
7022
:351
1 na
aras
(v
alok
.)24
.6.2
005
Joun
i Tuo
him
aa-
Litte
ähuk
anko
rent
o (L
ibel
lula
dep
ress
a)E
telä
-Poh
janm
aa
(EP
)K
auha
joki
, Äijö
nkyl
ä,
hiek
kam
onttu
, 694
:26
1 na
aras
21.6
.200
3Lu
dwig
Qua
ndt
Vast
akuo
riutu
nutta
naa
rast
a ta
rkas
teltu
lähe
ltä,
yksi
löä
ei k
erät
ty ta
i val
okuv
attu
.
Sor
jahu
kank
oren
to
(Lib
ellu
la fu
lva)
Vars
inai
s-S
uom
i (V
)P
ohja
, Fis
kars
, Brä
nn-
bro,
667
5:30
7U
seita
yks
i-lö
itä (v
alok
.)12
.7.2
002
Kim
mo
ja P
ertti
Vi
rtaLa
ji on
hav
aittu
täm
än jä
lkee
n sä
ännö
llise
sti l
ähi-
alue
illa
(200
2–20
07).
Sor
jahu
kank
oren
to
(Lib
ellu
la fu
lva)
Ete
lä-H
äme
(EH
)Lo
ppi,
Räy
skäl
ä, Ä
m-
mäo
ja, 6
739:
340
Use
ita y
ksi-
löitä
(val
ok.)
2001
Tim
o S
aarin
enE
nsim
mäi
nen
hava
into
on
jo v
uode
lta 2
001,
mut
ta
lajin
mää
ritys
on
kyet
ty te
kem
ään
vast
a 20
02.
Laji
on ta
vattu
kys
eise
llä p
aika
lla s
äänn
öllis
esti
2002
–200
7.
Sor
jahu
kank
oren
to
(Lib
ellu
la fu
lva)
Ete
lä-S
avo
(ES
)K
erim
äki,
Kov
eron
joki
, 68
7:60
Use
ita k
oira
i-ta
(val
ok.)
26.6
.200
3Ti
mo
Luos
tarin
enS
aman
hav
aits
ijan
vanh
at v
alok
uvat
oso
ittav
at
lajin
esi
inty
neen
Ker
imäe
llä jo
ain
akin
kym
men
en
vuot
ta a
iem
min
. Laj
i on
tava
ttu 2
003–
2007
use
assa
pa
ikas
sa K
erim
äellä
ja S
avon
linna
ssa
sekä
myö
s E
nonk
oske
lla ja
Pun
kaha
rjulla
.
Sor
jahu
kank
oren
to
(Lib
ellu
la fu
lva)
Laat
okan
Kar
jala
(L
K)
Par
ikka
la, J
oens
uunj
o-ki
, 683
:64
1 ko
iras
7.20
03R
aine
r Raj
akal
lioLa
jista
on
toin
enki
n ha
vain
to lä
hist
öltä
: Par
ikka
la,
Lam
min
taus
, 685
:64,
24.
6.20
07, J
ere
ja J
ouko
R
anta
nen.
Sor
jahu
kank
oren
to
(Lib
ellu
la fu
lva)
Poh
jois
-Sav
o (P
S)
Sav
onra
nta,
Kak
on-
salo
, Pie
ni K
akon
järv
i, 69
08:6
03
1 ko
iras
4.7.
2007
Tim
o Lu
osta
rinen
Yks
ilöä
ei k
erät
ty ta
i val
okuv
attu
, mut
ta n
ähtii
n hy
-vi
n. L
aji o
n ha
vaits
ijalle
hyv
in tu
ttu lä
hial
ueen
mui
lta
esiin
tym
ispa
ikoi
lta.
Mer
isin
ikor
ento
(Ort-
hetru
m c
ance
llatu
m)
Ete
lä-H
äme
(EH
)Jo
kioi
nen,
Kiip
u,
Äijä
lam
mi,
675:
301
naar
as
(val
ok.)
5.8.
2007
Osk
ari H
ärm
ä ja
S
imo
Veis
tola
-
Mer
isin
ikor
ento
(Ort-
hetru
m c
ance
llatu
m)
Ete
lä-S
avo
(ES
)K
erim
äki,
Ruo
koni
e-m
i, S
avis
aare
ntie
, 68
62:6
22
3 ko
irast
a ja
1
naar
as (o
sa
valo
k,)
6.7.
2003
Tim
o Lu
osta
rinen
Lajis
ta o
n tä
män
jälk
een
saat
u us
eita
mui
taki
n ha
-va
into
ja: R
uoko
laht
i 200
7, P
unka
harju
200
4–20
07,
Ker
imäk
i 200
7 ja
Sav
onlin
na 2
007.
-
18
Laji
Luon
nonm
aant
ie-
teel
linen
maa
kunt
aPa
ikka
Yksi
löt
Päiv
ämää
räH
avai
tsija
(t)K
omm
entti
Mer
isin
ikor
ento
(Ort-
hetru
m c
ance
llatu
m)
Laat
okan
Kar
jala
(L
K)
Rau
tjärv
i, S
impe
le,
Kiv
ijärv
i, 68
1:62
5 ko
irast
a ja
2
naar
asta
7.20
03M
ikko
Pöl
läne
n ja
R
aine
r Raj
akal
lio-
Verik
oren
to
(Sym
petru
m
sang
uine
um)
Vars
inai
s-S
uom
i (V
)Lo
hja,
San
toja
, 669
:33
1 ko
iras
(val
ok.)
27.7
.200
6A
sko
Hyy
tiäin
enS
ama
hava
itsija
on
tava
nnut
lajin
uud
esta
an s
amal
-la
pai
kalla
26.
7.20
07.
Verik
oren
to
(Sym
petru
m
sang
uine
um)
Uus
imaa
(U)
Hel
sink
i, S
anta
ha-
min
a, K
issa
lam
pi,
6672
:393
1 ko
iras
(val
ok.)
11.9
.200
5P
etro
Pyn
nöne
n ja
Ja
rmo
Nie
min
enLa
ji on
hav
aittu
kys
eise
ssä
paik
assa
sek
ä m
uual
la
Hel
sing
issä
myö
s 20
06–2
007.
Vuo
nna
2007
laji
ta-
vatti
in li
säks
i seu
raav
issa
kun
niss
a: H
anko
, Ink
oo,
Siu
ntio
, Esp
oo ja
Van
taa.
Verik
oren
to
(Sym
petru
m
sang
uine
um)
Ete
lä-K
arja
la (E
K)
Ylä
maa
, Väk
evän
järv
i, 67
3:55
U
seita
yk
silö
itä (o
sa
valo
k.)
8.8.
2007
Jere
ja J
ouko
R
anta
nen
ym.
Sam
at h
avai
tsija
t löy
sivä
t laj
in k
ysei
seltä
pai
kalta
m
yös
11.8
.200
7. M
iehi
kkäl
än K
aval
anm
äellä
he
tapa
siva
t lis
äksi
yhd
en k
oira
an 1
6.8.
2007
.
Pun
asyy
skor
ento
(S
ympe
trum
vu
lgat
um)
Poh
jois
-Kar
jala
(PK
)Jo
ensu
u, N
olja
kka,
A
avar
anta
, 694
:63
1 ko
iras
26.9
.200
7Ja
rkko
San
taha
rjuY
ksilö
ä ei
ker
ätty
tai v
alok
uvat
tu, m
utta
sitä
tark
as-
telti
in k
iikar
eilla
lähi
etäi
syyd
eltä
.
Pun
asyy
skor
ento
(S
ympe
trum
vu
lgat
um)
Kes
ki-P
ohja
nmaa
(K
P)
Kal
ajok
i, Ä
mm
ä, K
a-la
joki
suuh
un la
skev
an
valta
ojan
var
si, 7
13:3
5
1 ko
iras
(val
ok.)
11.9
.200
5Ja
rkko
Ala
talo
Sam
a ha
vaits
ija o
n ta
vann
ut la
jin u
seas
sa p
aika
ssa
Kal
ajoe
lla 2
006–
2007
. Lis
äksi
hän
on
löyt
änyt
lajin
R
aahe
sta
19.8
.200
6.
Täpl
älam
piko
rent
o (L
euco
rrhi
nia
pect
oral
is)
Ete
lä-S
avo
(ES
)H
irven
salm
i, H
ä-m
eenm
äki,
Suo
ntee
, S
yyla
hti,
etel
äpou
ka-
ma,
684
0:47
7
1 ko
iras
2.7.
2005
Juha
ni K
ovan
enS
ukuk
ypsä
koi
ras
hava
inno
itu k
iikar
illa
lähi
etäi
-sy
ydel
tä. L
aji o
n ha
vaitt
u tä
män
jälk
een
(10.
6.
ja 1
5.6.
2007
) myö
s P
unka
harju
lla (V
ille
Ala
talo
, va
loku
vattu
).
Täpl
älam
piko
rent
o (L
euco
rrhi
nia
pect
oral
is)
Laat
okan
Kar
jala
(L
K)
Par
ikka
la, S
iikal
ahti,
68
3:63
2 ko
irast
a8.
7.20
04S
tu B
urne
tS
ukuk
ypsi
ä ko
iraita
ei k
erät
ty ta
i val
okuv
attu
, mut
ta
niitä
tark
aste
ltiin
lähi
etäi
syyd
eltä
. Laj
ista
on
mui
ta-
kin
hava
into
ja s
amas
ta p
aika
sta.
Täpl
älam
piko
rent
o (L
euco
rrhi
nia
pect
oral
is)
Poh
jois
-Häm
e (P
H)
Toiv
akka
, Rut
alah
ti,
688:
44U
seita
yks
i-lö
itä3.
7.20
06K
imm
o In
ki, M
ar-
kus
Tapa
nine
n,
Pek
ka V
ähän
äkki
ja
Kar
i Päi
väne
n
Hav
aittu
säh
köka
last
ustu
tkim
ukse
n yh
teyd
essä
.
Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
-
19Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
Osoittavatko uudet maakuntahavainnot lajien levinneisyyden muutoksia?
Vuotta 2002 edeltäneenä 16 vuotena tehtiin yh-teensä 12 uutta sudenkorentojen maakuntaha-vaintoja, eli vähemmän kuin yksi vuotta kohti. Tämän jälkeisenä kuutena vuotena uusia maa-kuntahavaintoja on syntynyt 48, eli keskimäärin kahdeksan vuotta kohti. Uusia maakuntahavain-toja tehdään siis nykyisin vuotta kohti enemmän kuin aiemmin kymmenessä vuodessa.
Suuressa osassa uusista sudenkorentoha-vainnoista ei ole kyse siitä, että sudenkorennot olisivat levinneet aiempaa laajemmalle alueelle, vaan uusien maakuntahavaintojen suuri määrä on seurausta sudenkorentojen harrastuksen erit-täin voimakkaasta kasvusta. Tästä kertoo myös se, että lähes kaikki uudet maakuntahavainnot ovat uusien sudenkorentoharrastajien tekemiä ja seurausta siitä, että he ovat alkaneet kartoit-
taa oman kotiseutunsa sudenkorentoja.Elinaluettaan selvästi laajentaneitakin laje-
ja on Suomessa kuitenkin useita. Suomelle on löydetty kaksi uutta sudenkorentolajia vuosina 2002–2004. Maamme sudenkorentojan lajimää-rä on nyt 54. Molemmat uudet lajit, etelänu-konkorento (Aeshna mixta) ja idänkirsikorento (Sympecma paedisca) (kuva 1), ovat vuoteen 2007 mennessä levinneet laajalle alueelle ete-lärannikon läheisyydessä: A. mixta on tavattu kuudessa (A, V, U, EK, EH ja ES) ja S. paedis-ca neljässä (V, U, EK ja ES) luonnonmaantie-teellisessä maakunnassa. Suurin osa kumman-kin lajin Suomessa tavatuista yksilöistä lienee yhä vaeltajia, mutta vuonna 2007 molempien todettiin lisääntyneen Suomessa.
Myös eteläntytönkorento (Coenagrion puella) on maassamme voimakkaasti yleistyvä laji. Ennen vuotta 2002 laji oli tavattu ainoas-taan Kaakkois-Suomesta, jossa se elää muuta-
Kuva 1. Idänkirsikorento, Sympecma paedisca, naaras. Kirkkonummi, Porkkalanniemi, 30.8.2006 (kuva Sami Karjalainen). [Sympecma paedisca, female. Kirkkonummi, 30 August 2006 (photo Sami Karjalainen).]
-
20
malla puhdasvetisellä ja runsaskasvustoisella purolla ja pienellä joella (Hämäläinen 1984; Karjalainen 2002a). Lajin uhanalaisluokitus on ”vaarantunut” (Rassi ym. 2001). Vuodesta 2002 alkaen lajia tavattu etelärannikon läheisyydessä lähinnä ihmisen kaivamissa pienvesissä, kuten sorakuopissa, ojissa, puutarhalampareissa ja golfkenttien lampareissa. Laji esiintyy nykyisin myös ylirehevissä lammissa ja järvissä. C. puel-la on tavattu kolmessa uudessa luonnonmaan-tieteellisessä maakunnassa (V, U ja EH). Koska laji on yleistynyt huomattavasti, ei sitä ole enää syytä pitää uhanalaisena.
Verikorennon (Sympetrum sanguineum) yleistymistä maassamme on osattu odottaa (Karjalainen 2002a). Vuosina 2005–2007 laji on löydetty kolmesta uudesta luonnonmaantie-teellisestä maakunnasta (V, U ja EK) ja uusia havaintoja on monia. Lajin uhanalaisluokitus on ”silmälläpidettävä” (Rassi ym. 2001).
Myös täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) on leviämässä ja yleistymässä Suo-messa. Se on löydetty kolmesta uudesta maa-kunnasta (ES, LK ja PH). L. pectoralis kuuluu EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin, min-kä vuoksi kiinnostus lajia kohtaan on kasvanut. Lukuisten uusien havaintojen määrä onkin osit-tain seurausta aktiivisemmasta seurannasta ja siitä että lajia osataan nykyisin etsiä runsaan vesikasvillisuuden keskeltä, mutta näyttää kui-tenkin siltä, että satunnaisesti retkeiltäessä laji löytyy selvästi useammin kuin vielä 1990-lu-vulla.
Myös keritytönkorento, Ischnura pumilio (Charpentier, 1825), lienee yleistymässä maas-samme, varsinkin Kaakkois-Suomen havainnot vuodelta 2007 viittaavat tähän. Uusia maakun-tahavaintoja on kaksi (EH ja ES) ja EK-alu-eeltakin laji löydettiin vasta 2000 (Karjalainen 2000). Maan ensimmäinen havainto on vuodel-ta 1984 (Hämäläinen 1985). Lajin havaintojen määrän lisääntyminen johtuu ainakin osittain siitä, että yhä useampi ihminen osaa tunnistaa tämän pienen tytönkorennon ja tietää myös, että
Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
sitä kannattaa etsiä sorakuopilta ja muista ihmi-sen tekemistä kaivannoista.
Uusista maakuntahavainnoista erittäin mer-kittävinä voidaan pitää sorjahukankorennon, Libellula fulva Müller, 1764, löytymistä viides-tä uudesta maakunnasta (V, EH, ES, LK ja PS). Laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (Ras-si ym. 2001). Todisteita lajin viimeaikaiselle leviämiselle ei ole, vaan laji on saattanut elää sen nykyisin tunnetuissa esiintymispaikoissa jo pitkään. Vaikka laji on huomiota herättävä ja melko helposti tunnistettava (kuva 2), sopivan määrityskirjallisuuden puuttuessa lajia ei ole ai-emmin osattu tunnistaa.
Huomionarvoista on myös merisinikoren-non, Orthetrum cancellatum (Linnaeus, 1758), esiintyminen aiempaa pohjoisempana Kaak-kois-Suomen sisämaassa. Uusia maakuntaha-vaintoja on kolme (EH, ES ja LK). Aiemmin sisämaassa oli tehty vain yksittäisiä havaintoja (Karjalainen 2002a).
Levinneisyydeltään itäisen isoukonkoren-non, Aeshna crenata Hagen, 1856, löytymistä Vaasan läheltä länsirannikolta voidaan pitää yllättävänä, mutta tämän tiedon perusteella on oletettavaa, että laji olisi ehkä löydettävissä muualtakin Länsi-Suomesta, esimerkiksi Sata-kunnasta (St), josta havainnot vielä puuttuvat.
On huomattava, että uudet maakuntaha-vainnot koskevat pääosin Etelä-Suomea. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että harrastajien määrä vähenee nopeasti pohjoiseen päin mentäessä, eikä pohjoissuomalaisia sudenkorentojen har-rastajia juurikaan ole. Myös Ahvenanmaalla sudenkorentojen harrastus on yhä vähäistä. Sel-vää on, että sudenkorentojen eteläsuomalainen levinneisyys tunnetaan muuta maata huomatta-vasti paremmin. Seuraavassa esitetään uusilla maakuntahavainnoilla päivitetty Suomen su-denkorentojen maakuntataulukko (taulukko 2).
Uusien maakuntahavaintojen lisäksi muita vuosina 2002–2007 tehtyjä erityisen merkit-täviä havaintoja ovat uudet kääpiötytönkoren-non, Nehalennia speciosa (Charpentier, 1840)
-
21
Imm
enko
rent
o(C
alop
tery
x sp
lend
ens)
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
n
Nei
donk
oren
to(C
alop
tery
x vi
rgo)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Kem
LLe
Li
Isok
eiju
kore
nto
(Les
tes
drya
s)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Siro
keiju
kore
nto
(Les
tes
spon
sa)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Idän
kirs
ikor
ento
(S
ympe
cma
paed
isca
)V
UEK
ES
Vihe
rtytö
nkor
ento
(C
oena
grio
n ar
mat
um)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Kem
LLi
Kei
häst
ytön
kore
nto
(Coe
nagr
ion
hast
ulat
um)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Kem
LLe
Li
Taulukko 2. Suomen sudenkorentojen maakunta-taulukko. Uudet havainnot lihavoitu. [An updated version of the provincial distribution table of Finnish dragonflies. The new records in bold.]
löydöt. Laji löydettiin 21 vuoden tauon jälkeen jälleen Tammisaaresta 16.7.2002 (Arnaboldi 2003). Tätä maan ainoaa tunnettua N. speciosa -esiintymää on seurattu tämän jälkeen, ja yksi-löitä löydettiin myös viime kesänä (2007). Yksi N. speciosa -naaras löydettiin myös Helsingin Santahaminasta (Likolampi, 667:39) 2.7.2006 (Miikka Friman ym.). Tämä löytö pääsi jopa television pääuutislähetykseen. Myöhemmis-sä etsinnöissä lajia ei ole Santahaminasta enää löydetty.
Kiitokset
Kiitän Matti Hämäläistä käsikirjoituksen kom-mentoimisesta. Kiitän omista sudenkorentoha-vainnoistaan ilmoittaneita lukuisia henkilöitä ja erityisesti Jussi Mäkistä ja Petro Pynnöstä, jotka ovat tiedottaneet myös muista kuin omista havainnoistaan.
Kirjallisuus
Arnaboldi, F. 2003: Observation récente de Nehalen-nia speciosa (Charpentier, 1840) en Finlande. Note sur son habitat. — Martinia 19(3): 109-118.
Hämäläinen, M. 1984: Coenagrion puella -tytön-korennon (Odonata, Coenagrionidae) esiinty-misestä Suomessa. — Notulae Entomologicae 64(2): 75-76.
Hämäläinen, M. 1985: Ischnura pumilio (Odonata, Coenagrionidae) Suomelle uusi sudenkorento-laji. — Notulae Entomologicae 65(4): 155.
Hämäläinen, M., Huldén, L. & Karjalainen, S. 2003: Etelänukonkorennon (Aeshna mixta Latreille, 1805) vaellukset Suomeen 2002-2003 (Odona-ta, Aeshnidae). — Sahlbergia 8(2): 49-54.
Hämäläinen, M. & Valtonen, P. 1986: Suomen suden-korentojen maakuntaluettelo. — Notulae Ento-mologicae 66(2): 89-90.
Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
Taul
ukon
ain
eist
o es
itetä
än in
tera
ktiiv
isen
a ka
rttan
a os
oitte
essa
ww
w.k
oren
to.n
et/m
aaku
ntah
avai
nnot
.htm
l
-
22 Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
Taig
atyt
önko
rent
o (C
oena
grio
n jo
hans
soni
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
sK
emL
LeLi
Kuu
tytö
nkor
ento
(C
oena
grio
n lu
nula
tum
)V
UEK
St
EH
ES
EP
PH
PK
PP
Ks
Kem
LLe
Li
Ete
länt
ytön
kore
nto
(Coe
nagr
ion
puel
la)
VU
EK
EHE
S
Siro
tytö
nkor
ento
(C
oena
grio
n pu
lche
llum
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PP
P
Isot
ytön
kore
nto
(Ery
thro
mm
a na
jas)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Kää
piöt
ytön
kore
nto
(Neh
alen
nia
spec
iosa
)A
VU
St
Pun
atyt
önko
rent
o (P
yrrh
osom
a ny
mph
ula)
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
s
Oka
tytö
nkor
ento
(E
nalla
gma
cyat
hige
rum
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
sK
emL
LeLi
Hoi
kkat
ytön
kore
nto
(Isch
nura
ele
gans
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKP
HPK
PP
Ker
itytö
nkor
ento
(Is
chnu
ra p
umili
o)A
UE
KEH
ES
Sul
kako
ipik
oren
to
(Pla
tycn
emis
pen
nipe
s)V
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Kar
vauk
onko
rent
o (B
rach
ytro
n pr
aten
se)
VU
EK
EH
ES
LKP
HP
S
Poh
janu
konk
oren
to
(Aes
hna
caer
ulea
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
sK
emL
LeLi
Isou
konk
oren
to
(Aes
hna
cren
ata)
VU
EK
EH
ES
LKEP
PHP
K
Kirj
ouko
nkor
ento
(A
eshn
a cy
anea
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HPS
PK
Rus
kouk
onko
rent
o (A
eshn
a gr
andi
s)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
sK
emL
Li
-
23
Sin
iuko
nkor
ento
(A
eshn
a ju
ncea
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
sK
emL
LeLi
Ete
länu
konk
oren
to(A
eshn
a m
ixta
)A
VU
EKEH
ES
Ran
nikk
ouko
nkor
ento
(A
eshn
a os
ilien
sis)
AV
UE
KS
tE
SE
PK
PP
P
Suo
ukon
kore
nto
(Aes
hna
suba
rctic
a)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
sK
emL
Le
Vihe
ruko
nkor
ento
(Aes
hna
virid
is)
StE
HLK
PS
PK
Aito
joki
kore
nto
(Gom
phus
vulg
atis
sim
us)
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PP
P
Pih
tijok
ikor
ento
(Ony
cho-
gom
phus
forc
ipat
us)
VU
EK
St
EH
ES
LKP
HP
SP
KK
PPP
Kirj
ojok
ikor
ento
(O
phio
gom
phus
cec
ilia)
VU
EK
St
EH
ES
LKP
HP
SP
KK
PP
PK
s
Pur
okor
ento
(C
ordu
lega
ster
bol
toni
i)V
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Vask
ikor
ento
(C
ordu
lia a
enea
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
sK
emL
Li
Liito
kore
nto
(Epi
thec
a bi
mac
ulat
a)A
VU
EK
St
EH
ES
LKP
HPS
PK
Aap
akiil
toko
rent
o (S
omat
ochl
ora
alpe
stris
) S
tE
HE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
sK
emL
LeLi
Hoi
kkak
iilto
kore
nto
(Som
atoc
hlor
a ar
ctic
a)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Kem
LLe
Li
Täpl
äkiil
toko
rent
o (S
omat
ochl
ora
flavo
mac
ulat
a)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Väl
keko
rent
o (S
omat
ochl
ora
met
allic
a)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Kem
LLe
Li
Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
-
24 Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
Tund
raki
iltok
oren
to
(Som
atoc
hlor
a sa
hlbe
rgi)
Li
Litte
ähuk
anko
rent
o (L
ibel
lula
dep
ress
a)A
VU
EK
St
EH
ES
LKEP
PH
PS
PK
Sor
jahu
kank
oren
to
(Lib
ellu
la fu
lva)
VE
KS
tEH
ESLK
PSP
K
Rus
kohu
kank
oren
to (L
i-be
llula
qua
drim
acul
ata)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Kem
L
Mer
isin
ikor
ento
(Orth
et-
rum
can
cella
tum
)A
VU
EK
St
EHES
LKE
P
Hoi
kkas
inik
oren
to (O
rt-he
trum
coe
rule
scen
s)V
EK
EH
ES
Tum
mas
yysk
oren
to
(Sym
petru
m d
anae
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
sK
emL
Elo
kore
nto
(Sym
petru
m fl
aveo
lum
)A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
PK
nP
PK
s
Verik
oren
to (S
ympe
trum
sa
ngui
neum
)A
VU
EKE
HE
SLK
Länn
ensy
ysko
rent
o (S
ympe
trum
stri
olat
um)
AV
Pun
asyy
skor
ento
(S
ympe
trum
vul
gatu
m)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PKK
PP
P
Siro
lam
piko
rent
o (L
euco
rrhi
nia
albi
frons
) A
VU
EK
St
EH
ES
LKE
PP
HP
SP
KK
P
Lum
mel
ampi
kore
nto
(Leu
corr
hini
a ca
udal
is)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
Pik
kula
mpi
kore
nto
(Leu
corr
hini
a du
bia)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Kem
LLe
Li
Täpl
älam
piko
rent
o (L
euco
rrhi
nia
pect
oral
is)
VU
EK
St
EH
ESLK
PH
Isol
ampi
kore
nto
(Leu
corr
hini
a ru
bicu
nda)
AV
UE
KS
tE
HE
SLK
EP
PH
PS
PK
KP
Kn
PP
Ks
Kem
LLe
Li
-
25Karjalainen: Sudenkorentojen maakuntahavainnot 2002–2007
Hämäläinen, M. & Valtonen, P. 1997: Trollsländor-nas utbredning i de naturhistoriska provinserna i Finland. — Nordisk Odonatologisk Forum 3(1): 10-11.
Karjalainen, S. 2000: Harvinainen korento Virolah-della [Ischnura pumilio]. — Helsingin Sanomat 5.8.2000, C16.
Karjalainen, S. 2002a: Suomen sudenkorennot. — 222 s. Tammi, Helsinki.
Karjalainen, S. 2002b: Suomelle uusi sudenko-rento (Aeshna mixta). — Helsingin Sanomat 24.8.2002, C18.
Karjalainen, S., Hämäläinen, M., & Huldén, L. 2003: Aeshna mixta funnen i Finland och annat intres-sant. — Nordisk Odonatologisk Forum 8-9 (1): 6-8.
Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. — Ympäristöministeriö & Suomen ympäristö-keskus, Helsinki.
Valtonen, P. 1980: Die Verbreitung der finnischen Libellen (Odonata). — Notulae Entomologicae 60(4): 199-215.
Suomenkielinen tiivistelmä Julkaisussa luetellaan kaikkiaan 48 Suomen su-denkorennoista tehtyä uutta maakuntahavaintoa vuosilta 2002–2007. Tänä aikana on löydet-ty kaksi maalle uutta lajia, etelänukonkorento (Aeshna mixta) ja idänkirsikorento (Sympecma paedisca). Molemmat ovat vuoteen 2007 men-nessä levinneet jo laajalle alueelle eteläranni-kon läheisyydessä. Myös eteläntytönkorento (Coenagrion puella), verikorento (Sympetrum sanguineum) ja täplälampikorento (Leucorrhi-nia pectoralis) ovat yleistyneet ja laajentaneet esiintymisaluettaan. Uusien maakuntahavainto-jen suuri määrä on seurausta sekä sudenkoren-tojen harrastuksen erittäin voimakkaasta kas-vusta että edellä mainittujen lajien leviämisestä. Julkaisussa esitetään myös uusilla havainnoilla päivitetty Suomen sudenkorentojen maakunta-taulukko.
Kuva 2. Sorjahukankorento, Libellula fulva, nuori koiras. Loppi, Räyskälä, 19.6.2004 (kuva Sami Karjalainen). [Libellula fulva, immature male. Loppi, 19 June 2004 (photo Sami Karjalainen).]
